Abraham Lincoln: Vampire Hunter

Näin tämän elokuvan viime kesänä lomamatkalla. Olin hieman krapulassa ja minun ei tarvinnut maksaa omaa leffalippuani. Tässä ovatkin pääasialliset syyt, miksi kyseinen raina on tullut nähtyä. Eikä muuten yhtään kaduttanut, koska tämä on todellakin sitä itseään. Lomalla kaikki on parempaa, myös huonot elokuvat. 

Timur Bekmambetovin ohjaama Abraham Lincoln: Vampire Hunter kertoo nimensä mukaisesti Amerikan yhdysvaltain 16. presidentistä Abraham Lincolnista (Benjamin Walker) ja tämän sivuduunista vampyyrinmetsästäjänä. Lincolnin äiti joutuu vampyyrin kynsiin tämän ollessa vasta pikkupoika. Nuori Abraham haluaa kostaa ja saa epäonnistuneen yrityksen jälkeen mentorikseen raikulipojalta vaikuttavan Henry Sturgesin (Dominic Cooper), joka vihkii tulevan presidentin vampyyrien niittaamisen saloihin. Työkaluksi kyseiseen hommaan valikoituu luonnollisesti kirves. Tässä vaiheessa tiesin pitäväni elokuvasta.

Elokuvan kaari kantaa Lincolnin nuoruuden päivistä aina yhdysvaltain sisällissotaan. Verenimijäelementti antaa tietenkin oman vaihtoehtohistoriallisen selityksensä monille seikoille etelävaltioiden orjataloudesta yhdysvaltain sisällissodan syihin. Näistä asioista virallinen historiankirjoitus vaikenee, mutta onneksi elokuvateollisuus on tuonut nämäkin seikat suuren yleisön tietoisuuteen. Elokuva muuten perustuu rainan käsikirjoittajana toimivan Seth Grahame-Smithin vuonna 2010 julkaistuun samannimiseen teokseen. Kyseisen kirjailijan näppäimistöltä on myös lähtenyt teos Pride and Prejudice and Zombies (2009), joten tyylilaji on ainakin kyseisellä sanataiteilijalla hallussa.

Abraham Lincoln: Vampire Hunter on huono elokuva, jonka voi katsoa hyvillä mielin. Elokuvan nimi antaa jo viitettä siitä, missä laatuluokassa liikutaan. Se on hyvin rehellinen elokuva siinä mielessä, että se ei yritäkään olla yhtään enempää kuin mitä se on eli älytön B-luokan fantasiahömppä. Näennäisestä vakavuudestaan huolimatta se ei tosikkomainen, vaan melko leikkisä, no, aika verisellä tavalla. Tässä elokuvassa ei nähdä mitään glitteripoikia stalkkaamassa paikallisten teinityttöjen makuuhuoneissa, vaan vampyyrit on ihan tosissaan pahoja ja ilkeitä tyyppejä. Eihän tämä ole mikään Blade (1998), mutta kohtuullisen kova omassa tyylilajissaan.

Lopuksi toivon elokuvan hengessä, että joku tekisi vastaavanlaisen elokuvan Kekkosesta listimässä neuvostovampyyrejä aseenaan suomalaisen metsäteollisuuden tarpeisiin kehitetty moottorisaha. Tätä ideaa saa sitten käyttää vapaasti.

Branch