SPARTAA!!!!111!!1!!! 300 ja sen parodia

Itse en ole koskaan ollut Frank Millerin sarjakuvien suuri ystävä. En teini-ikäisenä ymmärtänyt Sin Cityn hienoutta, Tosin en myöskään kuunnellut Nine Inch Nailsia tai muuta synkän sentimentaalista paskaa. En siis ole lukenut Millerin vuonna 1998 julkaistua albumia 300, johon Zack Snyderin ohjaama, vuonna 2006 valmistunut elokuva perustuu. 300 kertoo nimensä mukaisesti kuningas Leonidaksen (Gerard Butler) johtamasta 300 spartalaissoturista, jotka kohtaavat Thermopylain solassa Persian hallitsijan Xerxeksen (digitaalimyllyn läpivedetty Rodrigo Santoro) johtaman, miesvahvuudeltaan moninkertaisen armeijan.

Tarinan aika ja paikka pitävät vielä jotenkin paikkaansa, mutta muuten historiaa on tulkittu varsin luovasti. Elokuvasta päätellen Persiassa on kärsitty aika pahasta ydinlaskeumasta siinä 500-400 eaa., sillä Xerxeksen joukot koostuvat epämääräisestä joukosta mutantteja. Muutenkin elokuvaan on tungettu monstereita ja maagillista meininkiä, joka on varmasti ollut ihan normimenoa Vanhoina Hyvinä Aikoina. Vastapainona ja ärsyttävänä sivujuonteena ovat Spartan poliitikot, jotka vastustavat Leonidaksen sotaretkeä ja kiusaavat kuningatar Gorgoa (Lena Headey) tämän aviomiehen sotiessa. Länsimaisen toimintaelokuvan yksi keskeisistä teemoista on se, että poliitikot ja byrokraatit pyrkivät pilaamaan kaikki mahdollisuudet vetää pahoja jätkiä lättyyn. 300 ei tee poikkeusta ”historiallisuudestaan” huolimatta.

300 on rakennettu erikoistehosteiden ja digitaalisten taustojen varaan. Se tekee elokuvasta näyttävän, mutta samalla puuduttavan. Elokuvan tarina alkaa osittain tästä johtuen myös jossain vaiheessa kiinnostaa yhtä paljon kuin kilo paskaa ja loppujen lopuksi näin katsojana toivoo, että kaikki vain kuolisivat. No lähes kaikki lopulta kuolevatkin. Tosin sitä ennen Gerard Butler huutaa räkä poskella ja Lena Headey on lähinnä ärsyttävä. Muista hahmoista voisi mainita David Wenhamin näyttelemän Dilioksen, joka toimii elokuvan käheä-äänisenä kertojana. 

Elokuvan tarinaa kerrotaan käsittämättömällä vimmaisella vakavuudella, jotta tyhmimmällekään katsojalle ei jää epäselväksi, että öljytyt arj… anteeksi, spartalaiset puolustavat tosissaan kaupunkivaltiotaan gaydiskosta karannutta persialaista vastaan. Viehättävällä tavalla kyseenalaista elokuvassa on se, että hahmojen ruumiilliset ominaisuudet ovat yksi yhteen moraalisten ominaisuuksien kanssa. Tästä elokuvasta oppii sen, että fyysisesti rajoittuneisiin henkilöihin ei voi luottaa ja persialaiset sotapojat ovat aikoinaan pukeutuneet sm-asuihin. Tässä kyseinen lyhenne ei tarkoita Suomen mestaruutta.

300 on huono elokuva, joka olisi voinut olla ihan kohtalainen elokuva. Elokuvan ongelman voi kuvata yhdellä lauseella: se on homoeroottinen komedia. Homoeroottisessa komediassa ei ole mitään vikaa, jos tavoitteena on ollut tehdä sellainen. Tässä tapauksessa ei selvästi ole ollut, vaan tavoitteena on ollut tummasävyinen miehekäs suureepos. No, 300 on miehekäs elokuva, jos mittarina on öljyttyjen rintakehien ja nahkapöksyjen määrä. Macho-meininki tekeekin elokuvasta tahattoman koomisen ja toivottavasti takaa sille aseman tulevaisuuden camp-klassikkona. 300:n katsominen sattuu huomattavasti vähemmän, kun ymmärtää katsovansa elokuvaa, jolla on vain nimellisesti tekemistä vakavasti otettavan elokuvan kanssa. Se on tässä suhteessa oivallinen lajityyppinsä edustaja.

Mitäs me spartalaiset (Meet the Spartans, 2008) on parodia 300:sta ja se on yhdessä suhteessa parempi elokuva kuin esikuvansa. Se on kestoltaan lyhyempi kuin 300. Scary Moviesta suosionsa saanut parodiaelokuvan tyylilaji ei ole kovin loisteliasta komediaa ja Mitäs me spartalaiset ei pääse tässä joukossa erityisesti loistamaan, paitsi tietysti huonoudellaan. Siinä on joukko ääliömäisiä julkkisviittauksia, joiden hauskuus on samaa luokkaa juurihoidon ja peräsuolen tähystyksen kanssa.

Parhaimmillaan Mitäs me spartalaiset on tehdessään pilaa 300:n spartalaisäijäilystä. Tämän elokuvan Spartassa miehiä tervehditään kielisuudelmin ja naisia läpsyin sekä taisteluun lähtiessä spreijataan vatsalihakset, jos ne puuttuvat. Taistelulauluksi on valittu Gloria Gaynorin kipale I Will Survive. Mitäs me spartalaiset on täysin turha elokuva, mutta sillä on omat hetkensä.

Branch