maanantai 11. maaliskuuta 2013

Matti

Perjantai-ilta. Olen vältellyt tätä hetkeä puolitoista vuotta. Eräs ystäväni päätti aikoinaan ilahduttaa minua ollessani sairaana ja osti minulle erään elokuvan. Nyt olen päättänyt katsoa kyseisen rainan. Käteni hikoavat ja vatsassani myllertää, kun kaivan DVD-levyn esille laatikosta. 

Elokuva, jonka aion katsoa, on Aleksi Mäkelän elokuva Matti (2006). Markus Selin on tuottanut elokuvan ja pääosassa on luonnollisesti Jasper Pääkkönen. Muissa rooleissa löytyy kasa Selinin tallin luottonäyttelijöitä. Lukija varmasti ymmärtää, mitä on tiedossa seuraavat 135 minuuttia. Onneksi jääkaapistani löytyy muutama tölkki olutta ja taloudessani on myös kirkkaita sen verran, että uskon selviäväni tästä. Hyvät ystävät, tämä on kuvaus todellisesta inhimillisestä kärsimyksestä.   


Klo 20.11: Levy on laitettu soittimeen. Olen avannut oluen ja aloitan nyt elokuvan katsomisen.

Klo 20.34. Tähän mennessä Matti hypännyt ja kännipaininut MM-Oberstdorfissa. Kuten oletettua, Jasper Pääkkösen näyttelijäsuoritus on sukellus torspouuvatin sielunelämään. Elokuvan puvustus on lainattu viime kesän Flow-festivaaleilta. Mietin, että aina kun näen Markus Selinin tuottaman elokuvan, niin tulee sellainen Bon Voyage -tunne eli suomeksi Vittu Terve! -tunne. 

Klo 20.58. Elokuvassa on ollut ensimmäinen panokohtaus, luonnollisesti Mazdan takapenkillä. Jasper Pääkkönen esittää edelleen uskottavasti kehariuuvattia, mutta Peter Franzenin roolisuoritus Matin hankaluuksia hankkivana kaverina ei vakuuta. Valkoiset farkkushortsit eivät paranna vaikutelmaa. Otan lisää alkoholia.

Klo 21.31. Koska tämä elokuva loppuu? Tässä vaiheessa elokuvaa on käyty Calgaryn olympialaiset 1988. Matti valittaa, että verottaja ja vaimo vievät kovalla työllä tienatut pennoset. Itse valittelen mielessäni, että elokuva vie vähäistä vapaa-aikaani. Matti on todella huono elokuva, mutta ei hyvällä tavalla. Olen melko varma, että tätä elokuvaa on käytetty vankien kidutukseen Guantanamossa.

Klo 22.08. Matti aloittaa laulajan uransa. Jussi Lampi on kännissä. Siirryn itsekin tässä vaiheessa kirkkaisiin. Mielessäni on myös lukuisia itsetuhoisia ajatuksia.

Klo 22.24. Puoli tuntia enää. Sitten tulee loppu.

Klo 22.41. Nyt ollaan jo päästy Matin strippausuraan ja uuteen avioliittoon. Onneksi kaapissa on kloriittia, jolla voin pestä silmäni. Sieluahan ei sillä puhtaaksi saa.

Klo 22.54. Lopputekstit. Vihdoin. 135 minuuttia elokuvaa viinaan menevän ja mistään vastuuta ottamattoman urheilutorspon elämästä. Kiitos Solar Films tästäkin kokemuksesta. Huonojen elokuvien kerho ei suosittele Mattia kenellekään edes läpällä ja kännissä. Kysykää vaikka kollegaltani. 

Branch

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti