tiistai 24. joulukuuta 2013

Yksin kotona

Chris Columbuksen ohjaama Yksin kotona (Home Alone, 1990) pääsi Huonojen elokuvien tämän joulun jouluelokuvaksi yksimielisesti. Tämä johtuu tosin siitä, että tänäkään vuonna emme pystyneet katsomaan Star Wars Holiday Specialia.  Lupaamme katsoa sen ensi vuonna. Tänä vuonna olemme katsoneet kaksi (huom. KAKSI!1!1!1!) Timo Koivusalon elokuvaa ja haluamme huomauttaa, että ihmismielellä on rajansa. Se raja on nyt ylitetty moninkertaisesti. Voimme kertoa, että aivoon sattuu ja pahasti. Onneksi Timo Koivusalo ei ole vielä ohjannut jouluelokuvaa.


Yksin kotona on komedia lapsen heitteillejätöstä. Tosin itselläni ei ole koskaan ollut sympatioita Kevin McCallisteria kohtaan. Kyseessä on kuitenkin lapsi, joka tarvitsisi vähemmän pehmoilua ja enemmän rajoja sekä suuremman Ritalin-annoksen. Mutta ennen kaikkea Yksin kotona on huono jouluelokuva. Siinä on kaikki huonon jouluelokuvan piirteet: ärsyttävät lapsihahmot, ärsyttävät aikuishahmot, ärsyttävät lapsihahmot, käsittämätön spedeily,  ja lopussa juustoinen opetus perheen ja yhdessäolon ja joululahjojen tärkeydestä. Mainittiinko jo ärsyttävät lapsihahmot? Suurimman osan elokuvasta valkokankaalla peeloilee vain yksi lapsihahmo, jota tulkitsee ikimuistettavasti Macaulay  Culkin, mutta se riittää. Yleensä ärsyttävä lapsihahmo lähinnä ärsyttää, mutta Culkinin roolisuoritus saa toivomaan pakkosterilisaatiota ja mahdollisuutta aborttiin viikolle 976 asti.

Itse elokuvahan kertoo Amerikan Espoossa asuvasta McCallisterin perheestä, joka lähtee Pariisiin jouluksi ja unohtaa Kevin-pojan (vahingossa?) kotiin. Kuka tahansa normaali lapsi saisi eeppiset traumat, mutta koska kyseessä on ärsyttävä lapsihahmo huonossa jouluelokuvassa, niin tästä saadaan aikaan "viihdettä". Tietysti tyhjää asuntoa vaanivat murtovarkaat (Joe Pesci ja Daniel Stern) ja Kevin joutuu puolustamaan kotiaan käyttäen mielikuvitustaan, jota ei ole pilattu adhd-lääkityksellä. Elokuvan loppupuoli onkin täynnä jouluista sarjakuvaväkivaltaa.

Tyypillistä tässä blogissa arvioitaville elokuville on se, että ne saavat katsojan toivomaan päähenkilön pikaista ja mielellään sadistisilla keinoilla toteutettavaa kuolemaa. Yksin kotona ei ole poikkeus tästä säännöstä. Valitettavasti katsoja joutuu tälläkin kertaa pettymään siitä huolimatta, että elokuva todella väkivaltainen koko perheen viihde-elokuvaksi. Tosin kukaan ei ihan tosissaan loukkaannu ja elokuvan antagonistit saavat lähinnä vähän naarmuja ja mustelmia, vaikka oikeassa elämässä hassunhauskojen ansojen seurauksena olisi todennäköisesti kuolemaan johtavat päävammat. Yksin kotona on jälleen hieno esimerkki siitä, miten elokuvaväkivaltaa käytetään väärin. Elokuvaväkivallan ei kuulu olla hauskaa, paitsi Peter Jacksonin varhaistuotannossa, Arnold Schwarzeneggerin elokuvissa ja Robocopissa sekä blogistien mielivaltaisesti määrittelemissä teoksissa.

Jouluna kuuluu viettää aikaa yhdessä läheisten kanssa, joten Huonojen elokuvien kerho ei suosittele tätä jouluelokuvaa kenellekään, koska se saa tarttumaan pulloon ja ajamaan perheen kirveen kanssa hankeen. Tosin emme suosittele myöskään jouluaattona televisiosta tulevia Tom Cruise- ja Adam Sandler -elokuvia. Syökää hyvin ja pitäkää telkkari kiinni. Hyvää Joulua!

Branch

Ps. Deadlock toivottaa myös hyvää joulua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti