Kaksipäisen kotkan varjossa

Timo Koivusalon ohjaama musikaalielokuva, uhka vai mahdollisuus? No tietenkin helvetillinen uhka, mutta tästä huolimatta Huonojen elokuvien kerho on itsenäisyyspäivän kunniaksi katsonut Porin itseoppineen auteurin teoksen Suomen historian kuohunnasta. Sibelius antoi jo jonkinlaista viitettä, millainen pläjäys on mahdollisesti kyseessä, mutta tästä huolimatta olemme ottaneet sen riskin, että joko dvd-soitin tai katsojat yrittävät itsemurhaa elokuvan aikana.

0.00. Elokuva alkaa. Voiko jo lopettaa katsomisen?

00.01. Tämähän näyttää ihan Sibeliukselta. Tästä tulee todella pitkät 113 minuuttia. Vesa Vierikko pidätetään elokuvan alussa. Huonojen elokuvien kerho onnittelee Vierikkoa lyhyestä kääntymisestä tässä tekeleessä.   

2.10. Elokuvan ensimmäinen laulu. Iskelmäradio kohtaa paskan Disney-musikaalin.  

04.30. Hirveän musiikin lisäksi näytteleminen on huonoa. Koivusalo on näemmä ottanut filmille Kyrpä-Rymättylän kesäteatterin viime kesän esityksen. 

21.00. Tämä on hirveintä koskaan. Äänet kaikuvat ja kaikki, statistit ja pääosanesittäjät, näyttävät paskoista naamiaisista varastetuilta. Lisäksi Veskulla on lapsi Anneli Saariston kanssa. Kiitos tästä mielikuvasta.
 
21.30. Ai saatana lemmenkohtaus. Papintytär panee ja poliisi stalkkaa.
 
23.00. Vesku tulkitsee Suomen kansan syviä tuntoja. Laulu kotikaljalle.    

29.32. Vittu tätä dialogia. Mikko Leppilammen naamasta näkee kuinka se miettii uransa uppoavaa laivaa. 

31.00. EI JUMALAUTA. Lahjakkaat lapsinäyttelijät laulavat.
 
33.30. Mitä tässä on tapahtunut tähän mennessä? “Elokuva” on toistaiseksi ollut kokoelma huonosti näyteltyjä ja toisiinsa liittymättömiä kohtauksia. Jäämme odottamaan innolla jatkoa. Paljastuuko kaksipäisen kotkan varjosta jossain vaiheessa juoni?
 
40.50. Perumme sanamme Kyrpä-Rymättylän kesäteatterista, koska Kaksipäisen kotkan näyttelijäntyö on kaukana jäljessä pahimmankaan amatööriteatterin tasosta.
 
47.50. Kyllä nyt on pienen Suomen kansan kohtalonhetket käsillä. Olisivat nekin ansainneet paremmat elokuvan. Lasketaanko huonot “historialliset” elokuvat isänmaanpetturuudeksi ja saako niistä teloittaa?
 
52.40. Huonojen elokuvien kerho peruu onnittelunsa Vesa Vierikolle, joka juuri ilmestyi valkokankaalle.  

57.20. Naispäähenkilö vaikuttaa vajaalta ja elokuvan musikaalinumerot on ilmeisesti tehty diapami-päissään.Yhteisvaikutelma on yhtä kaunis kuin Vesa Keskinen lauantaiaamuna kotipihallaan Tuurissa.

1.02.00. Pohdimme elokuvan lomassa kaikkia niitä lääketieteellisiä operaatioita, johin voisi osallistua tämä elokuvan katsomisen sijaan. Kyllä nyt kelpais parit hammasoperaatiot, peräsuolentähystykset ja lobotomiat tämän pläjäyksen sijaan.
 
1.05.00. Kertoo aika paljon se, että Vesa-Matti Loiri tekee elokuvan ainoan luontevan roolisuorituksen.
 
1.06.00. Vesa Vierikko joutuu edelleenkin esiintymään “elokuvassa”. Onkohan kukaan elokuvan näyttelijöistä lukenut käsikirjoitusta ennen filmauksien alkamista. Tuskin.
 
1.12.30. Torpanpojat leikkivät anarkomarkoja. Tästä elokuvasta suorastaan aistii Suomen kansan kohtalonhetket, kuten myös Koivusalon täydellisen kyvyttömyyden ohjaajana.  

1.16.08. Elokuvan ainoa erikoistehostekin on ihan paska.

1.20.40. Ilmeisesti elokuvan tekijöille ei ole vielä selvinnyt, mikä on kamera-ajo, mutta elokuvaan on saatu lapsikuoro. Se ei korvaa kuvauksen puutteita. Sen kameran voi siis laittaa jalustalle ja liikutella sitä. Se on yksi elokuvailmaisun keinoista. Tämä siis tiedoksi ohjaajalle.
 
1.22.10. Mikko Leppilampi pitää paatoksellisen puheen. Huonojen elokuvien kerho on niin liikuttunut, että emme pysty edes itkemään.
 
1.25.05. Suo, kuokka ja Jussi. Ihana kansallisromanttinen maalaisidylli, jossa vähän kylvetään ja niitetään puoli vuorokautta kestävässä montaasissa. Vain elementtitalo kehyskunnassa ja Gantin sohvatyynyt puuttuvat.
 
1.27.00. Pääparin henkilökemia on käsin kosketeltavaa. Yhtä uskottavaa, kuin leffan vaivaannuttavat panokohtaukset. Uskottava niihin nyt kuitenkin on, sillä vajukki on paksuna. Sitten tulikin kiire alttarille.
 
1.31.20.Voisiko Mikko Leppilampi taas vähän niittää tai kylvää jotain? No kohta on syytäkin, sillä nyt palaa torppa ja viljat siinä mukana.
 
1.34.30. Aika komean tekoparran Mikko on kasvattanut vankilassa. Muut vangit ovat ilmeisesti saaneet Gilleten sponssin. Elokuva paranisi, jos tähän saisi vähän Kylmä rinki-meininkiä.
 
1.36.00. Nyt viedään kaikki junalla uunitettavaksi! Vihdoin!

1.37.00. Eikun tää jatkuu vieläkin. Nyt sotketaan jo Jeesuskin mukaan tähän paskaan. Syytön se tähän on!

1.41.00. Uuni! Uuni! Uuni! No ei sittenkään, mutta näemmä junan voi pysäyttää parilla aurausmerkillä. Tämä elokuva rikkoo kaikkien ihmisoikeussopimusten lisäksi fysiikan lakeja.

1.45.00. "Miksi?", kysyy Tapio Liinoja. Hyvä kysymys. Sitä kysymme mekin.

1.48.31. Mitä vittua? Voisiko historiallisessa elokuvassa edes pyrkiä jonkinasteiseen realismiin? Anneli Saaristo ei satavitunvarmasti tehnyt kirkkokonsertteja ristiäisissä 1900-luvun alussa.

1.50.00. Ja Mikko Leppilampi ei olekaan kuollut. Vajukilla kestää hetken tajuta asiain tila.
 
1.51.00. Elokuva päättyi. Kertoisikohan joku miten nämä kaikki täysin keksityt kohtaukset johtivat tähän onnelliseen lopputulokseen.   

Kaksipäiseen Koivusaloon verrattuna Sibelius on vauhdikas ja taidokkaasti ohjattu draama. Haluamme huomauttaa, että kyseessä ei ole elokuva, vaan rauhoittavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena näytelty läjä irrallisia kohtauksia höystettynä paskalla ja huonosti miksatulla musiikilla. Elokuvan historiankuvauksen voisi käsittää jonkinlaisen postmodernina vitsinä, mutta Koivusalo on valitettavasti tosissaan. Kivasti on saatu ensimmäinen sortokausi näyttämään muumimaailmalta, jossa pahoilla venäläisillä on tökeröt tekoparrat ja suomalaisten kesken vallitsee sellainen solidaarisuus, jota ei ole nähty sitten vuoden 1995 lätkän MM-finaalin. Mitä tulee näyttelemiseen, niin esimerkiksi Mikko Leppilammen kannattaa jatkaa Tanssii tähtien kanssa -juontamista ja pysyä kaukana Koivusalosta. Siitä mimmistä puolestaan pysyttelee tämän suorituksen jälkeen kaikki ihan luontaisesti kaukana.
 
Koemme, että blogillamme on Koivusalon elokuvien suhteen kansansivistyksellinen tehtävä, joten tämä elokuva on haettu videovuokraamosta ja siitä on pulitettu 3 euroa. Voimme kertoa, että ikinä ei ole hävettänyt näin paljon elokuvan vuokraaminen. Jos olisi pitänyt valita törkypornofilkan ja Koivusalon elokuvan vuokraamisen väliltä, niin törkypornofilkka olisi voittanut kirkkaasti. Pyydämmekin Timo Koivusaloa henkilökohtaisesti ottamaan yhteyttä blogisteihin, koska haluamme rahamme takaisin ja tämän lisäksi pullon jallua henkisistä kärsimyksistä. Itseasiassa Timo, make it two.

Deadlock & Branch