Huonojen elokuvien kerho on The Huffington Postin innoittamana laatinut listan elokuvista, jotka pahoittavat aikuisten mielen. Alkuperäinen listahan käsittää 40 elokuvaa, jotka saattavat aiheuttaa lapsille pahan mielen. To be fair, nico-petterit saavat traumoja lähes kaikesta, alkaen iskän saunaoluesta, päätyen väärin paketoituihin joululahjoihin, joten Bambin äidin kuolema ei paljon vaakakupissa paina. Aikuiset ovat kuitenkin eri asia ja haluammekin suojella herkkää aikuista mieltä elokuvataiteen aiheuttamilta järkytyksiltä. Tässä siis kymmenen pahinta "kierrä kaukaa" -elokuvaa. Moni kakku päältä kaunis, mutta sisältä täyttä torttua.
Armageddon (1998)
Bruce Willis kuolee elokuvassa aivan liian myöhään ja ihmiskunta selviää. Tämä on ilmiselvä vääryys! Lisäksi Ben Affleck itkee ja laulaa.
Pearl Harbor (2001)
Elokuva, jossa Amerikka voittaa Pearl Harborin pommituksen. Ei ole sellaista historiallista "vääryyttä", jota Hollywood ei voisi jälkikäteen korjata. Edelleen pisteitä Ben Affleckin itkusta.
Van Helsing (2004)
Hugh Jackman ei itke, mutta on ainoastaan yhden kerran ilman paitaa elokuvan aikana. Aivan selvä rahat takaisin -tapaus!
Kaikki Transformers-elokuvat (vuodesta 2007 ikuisuuteen)
Ja rahoista puheen ollen. Tarvitseeko edes eritellä, miksi näistä elokuvista tulee paha mieli? Lisäksi Megan Fox vaihdetaan siihen melkein yhtä kuuman, muttei sit ihan kuitenkaan -pimuun. Paha mieli tulee.
Kaukainen maa (1992)
Tortusta voi myös saada iloa. Tästä elokuvasta voidaan sanoa vain yksi asia: Tom Cruisen irlantilaisaksentti. Ahahahahahahaaaaaaaaaaa!
Avatar (2009)
Tai sitten ei... Haluatko nähdä heikon Pocahontas-elokuvan? Siinä tapauksessa katso mieluummin Disneyn piirretyn sysipaska kakkososa. Avatar kierrä kaukaa!
Vihreä maili (1999)
M. Night Shamalambadan jalanjäljissä tehty huhuuu-elokuva. Tilaisin yhden teloituksen itselleni, kiitos.
Sinulle on postia (1998)
Mukaromanttinen elokuva modeemin välityksellä toimivasta "rakkaussuhteesta". Tässä on 1990-luku pahimmillaan. Hyvin kaukana romanttisesta ysärin treffileffasta. Tilalle suositamme esimerkiksi kovaa pornoa; näyttelijäsuoritukset ja pääparin kemiat ovat sellaisessa yleensä samaa tasoa tämän tortun kanssa. Still a better love story than Twilight!
Romeo+Juliet (1996)
Josta pääsemmekin ysärin Twilightiin! Claire Danesin ura valkokankaalla (lahnana ennen Kristen Stewartia!) oli tämän jälkeen yhtä kuollut, kuin elokuvan nimikkopari.
Mutta osataan sitä muuallakin, kun Ameriikoissa...
Reikä sydämessäni (2004)
Lukas Moodyssonin "taide"-"elokuva" Reikä pyllyssäni kertoo lähinnä siitä, että pohjoismaissa on pahoinvoivia elokuvaohjaajia.
Kotimaisena bonuksena haluamme vielä mainita Markus Selinin tuottamat elokuvat (1986-), erityisesti Matin, Levottomat-trilogian ja Vares-elokuvat. Markus, olet tehnyt hienoa työtä köyhän miehen Jerry Bruckheimerina, mutta erikoistehosteiden sijaan olet tuonut suomalaiseen elokuvaan lisää tissejä, rehellistä isäm maallista känniä ja alastonta Jasper Pääkköstä. Jatka samaan malliin!
Branch & Deadlock
tiistai 31. joulukuuta 2013
tiistai 24. joulukuuta 2013
Yksin kotona
Chris Columbuksen ohjaama Yksin kotona (Home Alone, 1990) pääsi Huonojen elokuvien tämän joulun jouluelokuvaksi yksimielisesti. Tämä johtuu tosin siitä, että tänäkään vuonna emme pystyneet katsomaan Star Wars Holiday Specialia. Lupaamme katsoa sen ensi vuonna. Tänä vuonna olemme katsoneet kaksi (huom. KAKSI!1!1!1!) Timo Koivusalon elokuvaa ja haluamme huomauttaa, että ihmismielellä on rajansa. Se raja on nyt ylitetty moninkertaisesti. Voimme kertoa, että aivoon sattuu ja pahasti. Onneksi Timo Koivusalo ei ole vielä ohjannut jouluelokuvaa.
Yksin kotona on komedia lapsen heitteillejätöstä. Tosin itselläni ei ole koskaan ollut sympatioita Kevin McCallisteria kohtaan. Kyseessä on kuitenkin lapsi, joka tarvitsisi vähemmän pehmoilua ja enemmän rajoja sekä suuremman Ritalin-annoksen. Mutta ennen kaikkea Yksin kotona on huono jouluelokuva. Siinä on kaikki huonon jouluelokuvan piirteet: ärsyttävät lapsihahmot, ärsyttävät aikuishahmot, ärsyttävät lapsihahmot, käsittämätön spedeily, ja lopussa juustoinen opetus perheen ja yhdessäolon ja joululahjojen tärkeydestä. Mainittiinko jo ärsyttävät lapsihahmot? Suurimman osan elokuvasta valkokankaalla peeloilee vain yksi lapsihahmo, jota tulkitsee ikimuistettavasti Macaulay Culkin, mutta se riittää. Yleensä ärsyttävä lapsihahmo lähinnä ärsyttää, mutta Culkinin roolisuoritus saa toivomaan pakkosterilisaatiota ja mahdollisuutta aborttiin viikolle 976 asti.
Itse elokuvahan kertoo Amerikan Espoossa asuvasta McCallisterin perheestä, joka lähtee Pariisiin jouluksi ja unohtaa Kevin-pojan (vahingossa?) kotiin. Kuka tahansa normaali lapsi saisi eeppiset traumat, mutta koska kyseessä on ärsyttävä lapsihahmo huonossa jouluelokuvassa, niin tästä saadaan aikaan "viihdettä". Tietysti tyhjää asuntoa vaanivat murtovarkaat (Joe Pesci ja Daniel Stern) ja Kevin joutuu puolustamaan kotiaan käyttäen mielikuvitustaan, jota ei ole pilattu adhd-lääkityksellä. Elokuvan loppupuoli onkin täynnä jouluista sarjakuvaväkivaltaa.
Tyypillistä tässä blogissa arvioitaville elokuville on se, että ne saavat katsojan toivomaan päähenkilön pikaista ja mielellään sadistisilla keinoilla toteutettavaa kuolemaa. Yksin kotona ei ole poikkeus tästä säännöstä. Valitettavasti katsoja joutuu tälläkin kertaa pettymään siitä huolimatta, että elokuva todella väkivaltainen koko perheen viihde-elokuvaksi. Tosin kukaan ei ihan tosissaan loukkaannu ja elokuvan antagonistit saavat lähinnä vähän naarmuja ja mustelmia, vaikka oikeassa elämässä hassunhauskojen ansojen seurauksena olisi todennäköisesti kuolemaan johtavat päävammat. Yksin kotona on jälleen hieno esimerkki siitä, miten elokuvaväkivaltaa käytetään väärin. Elokuvaväkivallan ei kuulu olla hauskaa, paitsi Peter Jacksonin varhaistuotannossa, Arnold Schwarzeneggerin elokuvissa ja Robocopissa sekä blogistien mielivaltaisesti määrittelemissä teoksissa.
Jouluna kuuluu viettää aikaa yhdessä läheisten kanssa, joten Huonojen elokuvien kerho ei suosittele tätä jouluelokuvaa kenellekään, koska se saa tarttumaan pulloon ja ajamaan perheen kirveen kanssa hankeen. Tosin emme suosittele myöskään jouluaattona televisiosta tulevia Tom Cruise- ja Adam Sandler -elokuvia. Syökää hyvin ja pitäkää telkkari kiinni. Hyvää Joulua!
Branch
Ps. Deadlock toivottaa myös hyvää joulua!
Yksin kotona on komedia lapsen heitteillejätöstä. Tosin itselläni ei ole koskaan ollut sympatioita Kevin McCallisteria kohtaan. Kyseessä on kuitenkin lapsi, joka tarvitsisi vähemmän pehmoilua ja enemmän rajoja sekä suuremman Ritalin-annoksen. Mutta ennen kaikkea Yksin kotona on huono jouluelokuva. Siinä on kaikki huonon jouluelokuvan piirteet: ärsyttävät lapsihahmot, ärsyttävät aikuishahmot, ärsyttävät lapsihahmot, käsittämätön spedeily, ja lopussa juustoinen opetus perheen ja yhdessäolon ja joululahjojen tärkeydestä. Mainittiinko jo ärsyttävät lapsihahmot? Suurimman osan elokuvasta valkokankaalla peeloilee vain yksi lapsihahmo, jota tulkitsee ikimuistettavasti Macaulay Culkin, mutta se riittää. Yleensä ärsyttävä lapsihahmo lähinnä ärsyttää, mutta Culkinin roolisuoritus saa toivomaan pakkosterilisaatiota ja mahdollisuutta aborttiin viikolle 976 asti.
Itse elokuvahan kertoo Amerikan Espoossa asuvasta McCallisterin perheestä, joka lähtee Pariisiin jouluksi ja unohtaa Kevin-pojan (vahingossa?) kotiin. Kuka tahansa normaali lapsi saisi eeppiset traumat, mutta koska kyseessä on ärsyttävä lapsihahmo huonossa jouluelokuvassa, niin tästä saadaan aikaan "viihdettä". Tietysti tyhjää asuntoa vaanivat murtovarkaat (Joe Pesci ja Daniel Stern) ja Kevin joutuu puolustamaan kotiaan käyttäen mielikuvitustaan, jota ei ole pilattu adhd-lääkityksellä. Elokuvan loppupuoli onkin täynnä jouluista sarjakuvaväkivaltaa.
Tyypillistä tässä blogissa arvioitaville elokuville on se, että ne saavat katsojan toivomaan päähenkilön pikaista ja mielellään sadistisilla keinoilla toteutettavaa kuolemaa. Yksin kotona ei ole poikkeus tästä säännöstä. Valitettavasti katsoja joutuu tälläkin kertaa pettymään siitä huolimatta, että elokuva todella väkivaltainen koko perheen viihde-elokuvaksi. Tosin kukaan ei ihan tosissaan loukkaannu ja elokuvan antagonistit saavat lähinnä vähän naarmuja ja mustelmia, vaikka oikeassa elämässä hassunhauskojen ansojen seurauksena olisi todennäköisesti kuolemaan johtavat päävammat. Yksin kotona on jälleen hieno esimerkki siitä, miten elokuvaväkivaltaa käytetään väärin. Elokuvaväkivallan ei kuulu olla hauskaa, paitsi Peter Jacksonin varhaistuotannossa, Arnold Schwarzeneggerin elokuvissa ja Robocopissa sekä blogistien mielivaltaisesti määrittelemissä teoksissa.
Jouluna kuuluu viettää aikaa yhdessä läheisten kanssa, joten Huonojen elokuvien kerho ei suosittele tätä jouluelokuvaa kenellekään, koska se saa tarttumaan pulloon ja ajamaan perheen kirveen kanssa hankeen. Tosin emme suosittele myöskään jouluaattona televisiosta tulevia Tom Cruise- ja Adam Sandler -elokuvia. Syökää hyvin ja pitäkää telkkari kiinni. Hyvää Joulua!
Branch
Ps. Deadlock toivottaa myös hyvää joulua!
perjantai 6. joulukuuta 2013
Kaksipäisen kotkan varjossa
Timo Koivusalon ohjaama musikaalielokuva, uhka vai mahdollisuus? No tietenkin helvetillinen uhka, mutta tästä huolimatta Huonojen elokuvien kerho on itsenäisyyspäivän kunniaksi katsonut Porin itseoppineen auteurin teoksen Suomen historian kuohunnasta. Sibelius antoi jo jonkinlaista viitettä, millainen pläjäys on mahdollisesti kyseessä, mutta tästä huolimatta olemme ottaneet sen riskin, että joko dvd-soitin tai katsojat yrittävät itsemurhaa elokuvan aikana.
0.00. Elokuva alkaa. Voiko jo lopettaa katsomisen?
00.01. Tämähän näyttää ihan Sibeliukselta. Tästä tulee todella pitkät 113 minuuttia. Vesa Vierikko pidätetään elokuvan alussa. Huonojen elokuvien kerho onnittelee Vierikkoa lyhyestä kääntymisestä tässä tekeleessä.
2.10. Elokuvan ensimmäinen laulu. Iskelmäradio kohtaa paskan Disney-musikaalin.
04.30. Hirveän musiikin lisäksi näytteleminen on huonoa. Koivusalo on näemmä ottanut filmille Kyrpä-Rymättylän kesäteatterin viime kesän esityksen.
21.00. Tämä on hirveintä koskaan. Äänet kaikuvat ja kaikki, statistit ja pääosanesittäjät, näyttävät paskoista naamiaisista varastetuilta. Lisäksi Veskulla on lapsi Anneli Saariston kanssa. Kiitos tästä mielikuvasta.
21.30. Ai saatana lemmenkohtaus. Papintytär panee ja poliisi stalkkaa.
23.00. Vesku tulkitsee Suomen kansan syviä tuntoja. Laulu kotikaljalle.
29.32. Vittu tätä dialogia. Mikko Leppilammen naamasta näkee kuinka se miettii uransa uppoavaa laivaa.
31.00. EI JUMALAUTA. Lahjakkaat lapsinäyttelijät laulavat.
33.30. Mitä tässä on tapahtunut tähän mennessä? “Elokuva” on toistaiseksi ollut kokoelma huonosti näyteltyjä ja toisiinsa liittymättömiä kohtauksia. Jäämme odottamaan innolla jatkoa. Paljastuuko kaksipäisen kotkan varjosta jossain vaiheessa juoni?
40.50. Perumme sanamme Kyrpä-Rymättylän kesäteatterista, koska Kaksipäisen kotkan näyttelijäntyö on kaukana jäljessä pahimmankaan amatööriteatterin tasosta.
47.50. Kyllä nyt on pienen Suomen kansan kohtalonhetket käsillä. Olisivat nekin ansainneet paremmat elokuvan. Lasketaanko huonot “historialliset” elokuvat isänmaanpetturuudeksi ja saako niistä teloittaa?
52.40. Huonojen elokuvien kerho peruu onnittelunsa Vesa Vierikolle, joka juuri ilmestyi valkokankaalle.
57.20. Naispäähenkilö vaikuttaa vajaalta ja elokuvan musikaalinumerot on ilmeisesti tehty diapami-päissään.Yhteisvaikutelma on yhtä kaunis kuin Vesa Keskinen lauantaiaamuna kotipihallaan Tuurissa.
1.02.00. Pohdimme elokuvan lomassa kaikkia niitä lääketieteellisiä operaatioita, johin voisi osallistua tämä elokuvan katsomisen sijaan. Kyllä nyt kelpais parit hammasoperaatiot, peräsuolentähystykset ja lobotomiat tämän pläjäyksen sijaan.
1.05.00. Kertoo aika paljon se, että Vesa-Matti Loiri tekee elokuvan ainoan luontevan roolisuorituksen.
1.06.00. Vesa Vierikko joutuu edelleenkin esiintymään “elokuvassa”. Onkohan kukaan elokuvan näyttelijöistä lukenut käsikirjoitusta ennen filmauksien alkamista. Tuskin.
1.12.30. Torpanpojat leikkivät anarkomarkoja. Tästä elokuvasta suorastaan aistii Suomen kansan kohtalonhetket, kuten myös Koivusalon täydellisen kyvyttömyyden ohjaajana.
1.16.08. Elokuvan ainoa erikoistehostekin on ihan paska.
1.20.40. Ilmeisesti elokuvan tekijöille ei ole vielä selvinnyt, mikä on kamera-ajo, mutta elokuvaan on saatu lapsikuoro. Se ei korvaa kuvauksen puutteita. Sen kameran voi siis laittaa jalustalle ja liikutella sitä. Se on yksi elokuvailmaisun keinoista. Tämä siis tiedoksi ohjaajalle.
1.22.10. Mikko Leppilampi pitää paatoksellisen puheen. Huonojen elokuvien kerho on niin liikuttunut, että emme pysty edes itkemään.
1.25.05. Suo, kuokka ja Jussi. Ihana kansallisromanttinen maalaisidylli, jossa vähän kylvetään ja niitetään puoli vuorokautta kestävässä montaasissa. Vain elementtitalo kehyskunnassa ja Gantin sohvatyynyt puuttuvat.
1.27.00. Pääparin henkilökemia on käsin kosketeltavaa. Yhtä uskottavaa, kuin leffan vaivaannuttavat panokohtaukset. Uskottava niihin nyt kuitenkin on, sillä vajukki on paksuna. Sitten tulikin kiire alttarille.
1.31.20.Voisiko Mikko Leppilampi taas vähän niittää tai kylvää jotain? No kohta on syytäkin, sillä nyt palaa torppa ja viljat siinä mukana.
1.34.30. Aika komean tekoparran Mikko on kasvattanut vankilassa. Muut vangit ovat ilmeisesti saaneet Gilleten sponssin. Elokuva paranisi, jos tähän saisi vähän Kylmä rinki-meininkiä.
1.36.00. Nyt viedään kaikki junalla uunitettavaksi! Vihdoin!
1.37.00. Eikun tää jatkuu vieläkin. Nyt sotketaan jo Jeesuskin mukaan tähän paskaan. Syytön se tähän on!
1.41.00. Uuni! Uuni! Uuni! No ei sittenkään, mutta näemmä junan voi pysäyttää parilla aurausmerkillä. Tämä elokuva rikkoo kaikkien ihmisoikeussopimusten lisäksi fysiikan lakeja.
1.45.00. "Miksi?", kysyy Tapio Liinoja. Hyvä kysymys. Sitä kysymme mekin.
1.48.31. Mitä vittua? Voisiko historiallisessa elokuvassa edes pyrkiä jonkinasteiseen realismiin? Anneli Saaristo ei satavitunvarmasti tehnyt kirkkokonsertteja ristiäisissä 1900-luvun alussa.
1.50.00. Ja Mikko Leppilampi ei olekaan kuollut. Vajukilla kestää hetken tajuta asiain tila.
1.51.00. Elokuva päättyi. Kertoisikohan joku miten nämä kaikki täysin keksityt kohtaukset johtivat tähän onnelliseen lopputulokseen.
Kaksipäiseen Koivusaloon verrattuna Sibelius on vauhdikas ja taidokkaasti ohjattu draama. Haluamme huomauttaa, että kyseessä ei ole elokuva, vaan rauhoittavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena näytelty läjä irrallisia kohtauksia höystettynä paskalla ja huonosti miksatulla musiikilla. Elokuvan historiankuvauksen voisi käsittää jonkinlaisen postmodernina vitsinä, mutta Koivusalo on valitettavasti tosissaan. Kivasti on saatu ensimmäinen sortokausi näyttämään muumimaailmalta, jossa pahoilla venäläisillä on tökeröt tekoparrat ja suomalaisten kesken vallitsee sellainen solidaarisuus, jota ei ole nähty sitten vuoden 1995 lätkän MM-finaalin. Mitä tulee näyttelemiseen, niin esimerkiksi Mikko Leppilammen kannattaa jatkaa Tanssii tähtien kanssa -juontamista ja pysyä kaukana Koivusalosta. Siitä mimmistä puolestaan pysyttelee tämän suorituksen jälkeen kaikki ihan luontaisesti kaukana.
Koemme, että blogillamme on Koivusalon elokuvien suhteen kansansivistyksellinen tehtävä, joten tämä elokuva on haettu videovuokraamosta ja siitä on pulitettu 3 euroa. Voimme kertoa, että ikinä ei ole hävettänyt näin paljon elokuvan vuokraaminen. Jos olisi pitänyt valita törkypornofilkan ja Koivusalon elokuvan vuokraamisen väliltä, niin törkypornofilkka olisi voittanut kirkkaasti. Pyydämmekin Timo Koivusaloa henkilökohtaisesti ottamaan yhteyttä blogisteihin, koska haluamme rahamme takaisin ja tämän lisäksi pullon jallua henkisistä kärsimyksistä. Itseasiassa Timo, make it two.
Deadlock & Branch
0.00. Elokuva alkaa. Voiko jo lopettaa katsomisen?
00.01. Tämähän näyttää ihan Sibeliukselta. Tästä tulee todella pitkät 113 minuuttia. Vesa Vierikko pidätetään elokuvan alussa. Huonojen elokuvien kerho onnittelee Vierikkoa lyhyestä kääntymisestä tässä tekeleessä.
2.10. Elokuvan ensimmäinen laulu. Iskelmäradio kohtaa paskan Disney-musikaalin.
04.30. Hirveän musiikin lisäksi näytteleminen on huonoa. Koivusalo on näemmä ottanut filmille Kyrpä-Rymättylän kesäteatterin viime kesän esityksen.
21.00. Tämä on hirveintä koskaan. Äänet kaikuvat ja kaikki, statistit ja pääosanesittäjät, näyttävät paskoista naamiaisista varastetuilta. Lisäksi Veskulla on lapsi Anneli Saariston kanssa. Kiitos tästä mielikuvasta.
21.30. Ai saatana lemmenkohtaus. Papintytär panee ja poliisi stalkkaa.
23.00. Vesku tulkitsee Suomen kansan syviä tuntoja. Laulu kotikaljalle.
29.32. Vittu tätä dialogia. Mikko Leppilammen naamasta näkee kuinka se miettii uransa uppoavaa laivaa.
31.00. EI JUMALAUTA. Lahjakkaat lapsinäyttelijät laulavat.
33.30. Mitä tässä on tapahtunut tähän mennessä? “Elokuva” on toistaiseksi ollut kokoelma huonosti näyteltyjä ja toisiinsa liittymättömiä kohtauksia. Jäämme odottamaan innolla jatkoa. Paljastuuko kaksipäisen kotkan varjosta jossain vaiheessa juoni?
40.50. Perumme sanamme Kyrpä-Rymättylän kesäteatterista, koska Kaksipäisen kotkan näyttelijäntyö on kaukana jäljessä pahimmankaan amatööriteatterin tasosta.
47.50. Kyllä nyt on pienen Suomen kansan kohtalonhetket käsillä. Olisivat nekin ansainneet paremmat elokuvan. Lasketaanko huonot “historialliset” elokuvat isänmaanpetturuudeksi ja saako niistä teloittaa?
52.40. Huonojen elokuvien kerho peruu onnittelunsa Vesa Vierikolle, joka juuri ilmestyi valkokankaalle.
57.20. Naispäähenkilö vaikuttaa vajaalta ja elokuvan musikaalinumerot on ilmeisesti tehty diapami-päissään.Yhteisvaikutelma on yhtä kaunis kuin Vesa Keskinen lauantaiaamuna kotipihallaan Tuurissa.
1.02.00. Pohdimme elokuvan lomassa kaikkia niitä lääketieteellisiä operaatioita, johin voisi osallistua tämä elokuvan katsomisen sijaan. Kyllä nyt kelpais parit hammasoperaatiot, peräsuolentähystykset ja lobotomiat tämän pläjäyksen sijaan.
1.05.00. Kertoo aika paljon se, että Vesa-Matti Loiri tekee elokuvan ainoan luontevan roolisuorituksen.
1.06.00. Vesa Vierikko joutuu edelleenkin esiintymään “elokuvassa”. Onkohan kukaan elokuvan näyttelijöistä lukenut käsikirjoitusta ennen filmauksien alkamista. Tuskin.
1.12.30. Torpanpojat leikkivät anarkomarkoja. Tästä elokuvasta suorastaan aistii Suomen kansan kohtalonhetket, kuten myös Koivusalon täydellisen kyvyttömyyden ohjaajana.
1.16.08. Elokuvan ainoa erikoistehostekin on ihan paska.
1.20.40. Ilmeisesti elokuvan tekijöille ei ole vielä selvinnyt, mikä on kamera-ajo, mutta elokuvaan on saatu lapsikuoro. Se ei korvaa kuvauksen puutteita. Sen kameran voi siis laittaa jalustalle ja liikutella sitä. Se on yksi elokuvailmaisun keinoista. Tämä siis tiedoksi ohjaajalle.
1.22.10. Mikko Leppilampi pitää paatoksellisen puheen. Huonojen elokuvien kerho on niin liikuttunut, että emme pysty edes itkemään.
1.25.05. Suo, kuokka ja Jussi. Ihana kansallisromanttinen maalaisidylli, jossa vähän kylvetään ja niitetään puoli vuorokautta kestävässä montaasissa. Vain elementtitalo kehyskunnassa ja Gantin sohvatyynyt puuttuvat.
1.27.00. Pääparin henkilökemia on käsin kosketeltavaa. Yhtä uskottavaa, kuin leffan vaivaannuttavat panokohtaukset. Uskottava niihin nyt kuitenkin on, sillä vajukki on paksuna. Sitten tulikin kiire alttarille.
1.31.20.Voisiko Mikko Leppilampi taas vähän niittää tai kylvää jotain? No kohta on syytäkin, sillä nyt palaa torppa ja viljat siinä mukana.
1.34.30. Aika komean tekoparran Mikko on kasvattanut vankilassa. Muut vangit ovat ilmeisesti saaneet Gilleten sponssin. Elokuva paranisi, jos tähän saisi vähän Kylmä rinki-meininkiä.
1.36.00. Nyt viedään kaikki junalla uunitettavaksi! Vihdoin!
1.37.00. Eikun tää jatkuu vieläkin. Nyt sotketaan jo Jeesuskin mukaan tähän paskaan. Syytön se tähän on!
1.41.00. Uuni! Uuni! Uuni! No ei sittenkään, mutta näemmä junan voi pysäyttää parilla aurausmerkillä. Tämä elokuva rikkoo kaikkien ihmisoikeussopimusten lisäksi fysiikan lakeja.
1.45.00. "Miksi?", kysyy Tapio Liinoja. Hyvä kysymys. Sitä kysymme mekin.
1.48.31. Mitä vittua? Voisiko historiallisessa elokuvassa edes pyrkiä jonkinasteiseen realismiin? Anneli Saaristo ei satavitunvarmasti tehnyt kirkkokonsertteja ristiäisissä 1900-luvun alussa.
1.50.00. Ja Mikko Leppilampi ei olekaan kuollut. Vajukilla kestää hetken tajuta asiain tila.
1.51.00. Elokuva päättyi. Kertoisikohan joku miten nämä kaikki täysin keksityt kohtaukset johtivat tähän onnelliseen lopputulokseen.
Kaksipäiseen Koivusaloon verrattuna Sibelius on vauhdikas ja taidokkaasti ohjattu draama. Haluamme huomauttaa, että kyseessä ei ole elokuva, vaan rauhoittavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena näytelty läjä irrallisia kohtauksia höystettynä paskalla ja huonosti miksatulla musiikilla. Elokuvan historiankuvauksen voisi käsittää jonkinlaisen postmodernina vitsinä, mutta Koivusalo on valitettavasti tosissaan. Kivasti on saatu ensimmäinen sortokausi näyttämään muumimaailmalta, jossa pahoilla venäläisillä on tökeröt tekoparrat ja suomalaisten kesken vallitsee sellainen solidaarisuus, jota ei ole nähty sitten vuoden 1995 lätkän MM-finaalin. Mitä tulee näyttelemiseen, niin esimerkiksi Mikko Leppilammen kannattaa jatkaa Tanssii tähtien kanssa -juontamista ja pysyä kaukana Koivusalosta. Siitä mimmistä puolestaan pysyttelee tämän suorituksen jälkeen kaikki ihan luontaisesti kaukana.
Koemme, että blogillamme on Koivusalon elokuvien suhteen kansansivistyksellinen tehtävä, joten tämä elokuva on haettu videovuokraamosta ja siitä on pulitettu 3 euroa. Voimme kertoa, että ikinä ei ole hävettänyt näin paljon elokuvan vuokraaminen. Jos olisi pitänyt valita törkypornofilkan ja Koivusalon elokuvan vuokraamisen väliltä, niin törkypornofilkka olisi voittanut kirkkaasti. Pyydämmekin Timo Koivusaloa henkilökohtaisesti ottamaan yhteyttä blogisteihin, koska haluamme rahamme takaisin ja tämän lisäksi pullon jallua henkisistä kärsimyksistä. Itseasiassa Timo, make it two.
Deadlock & Branch
maanantai 2. joulukuuta 2013
1-vuotisspesiaali: TOP GUN!1!1
Huonojen elokuvien kerho aloitti blogitoimintansa tasan vuosi sitten ja tämän jälkeen olemme ilahduttaneet suomenkielistä internettiä (yleensä joko työaikana tai sitten alkoholin vaikutuksen alaisena kirjoitetulla, joskus molempi parempi) elokuvakritiikillä. Tämän huikean suorituksen johdosta haluamme esitellä elokuvan, joka on inspiroinut meitä tutkimusretkellämme huonojen elokuvien biosfäärissä.
Kyseinen elokuva on luonnollisesti Top Gun (1986), Hieno Reaganin aikakauden Lentoelokuva. Pääroolissa on tietysti Tom Cruise ennen uraansa Hollywoodin hulluna kääpiönä. Sivurooleissa peesaavat Val Kilmerin frisyyri, tukikohdan pukuhuone valkoisine alushousuineen ja lentopallokenttä elokuvahistorian timanttisimman soundtrackin ryydittämänä. Olemmeko jo sanoneet, että kyseessä on Hieno Lentoelokuva? Haluamme myös painottaa, että Top Gun ei sisällä lainkaan homoerotiikkaa, vaan elokuva kertoo keskenään kilpailevista alfauroksista. Elokuvassa on myös heteroseksuaalista toimintaa naisen kanssa noin kaksi minuuttia, joten Top Gun ei ole ollenkaan homo elokuva.
Top Gun muistetaan myös elokuvana, jossa ei tapahdu yhtään mitään. Tapahtumiksi ei lasketa Cruisen ja Val Kilmerin keskinäistä tuijottelua pukuhuoneessa ja kiusallista heteroseksuaalista lemmenkohtausta Kelly McGillisin kanssa. On hyvin vaikea arvioida, mikä on suhdeluku pukuhuonekohtausten ja lentelykohtausten välillä, mutta oma arviomme on kutakuinkin 50-60. Koska kyse on kuitenkin Hienosta Lentoelokuvasta, on muistettava, että tällainen kansallisaarre ei tarvitse juonta tai käsikirjoitusta. Tärkeää on vain, että elokuvassa lennellään paljon ja käydään suihkussa. Paljon. Siis niin paljon, että katsojalla alkaa iho kuivumaan.
Koska Top Gun yksikätisesti pelasi kylmän sodan voiton Jenkeille ja kaatoi Neuvostoliiton, ajattelimme, että Suomen omat pikku kapiaiset kaipaisivat samankaltaista piristysruisketta toiminnalleen. Tämän ohjaamina julkaisemme blogissamme avoimen kirjeen Suomen puolustusvoimille Hienon Lentoelokuvan hengessä.
Lähestymme teitä huolestuneina kansalaisina, jotka haluavat antaa tukensa itsenäisen Suomen puolustusvoimille. Olemme seuranneet järkyttyneinä nykynuorison pullamössöistymistä ja yhteiskunnan selkärangan mädäntymistä pleikkarin ja energiajuomien varjossa. Tähän on tultava loppu! Puolustusvoimien on lähestyttävä nuorisoa kovat piipussa, ja mikä olisikaan parempi moraalinkohottaja kuin sankarillinen armeijaelokuva!
Talvisota alkaa olla vähän käytetty aihe ja jatkosota oli jo muutenkin liioittelua, joten elokuva voisi kertoa vaikka nykyarmeijan arjesta. Ehdotammekin, että Suomen puolustusvoimat aloittaa yhteistyön Markus Selinin ja Renny Harlinin kanssa tuottaakseen suomalaisen version amerikkalaisesta Hienosta Lentoelokuvasta Top Gunista.
Top Gun on jo lähes 30 vuotta antanut amerikkalaiselle nuorisolle realistisen kuvan Yhdysvaltain laivaston arjesta ja sen parhaimmista nuorista miehistä. Elokuva on tervehenkinen kuvaus miesten välisestä ystävyydestä ja toverillisesta kilvoittelusta. Top Gun on ottanut huomioon myös monikulttuurisen yhteiskunnan haasteet, sillä yksi elokuvan lentäjistä on afroamerikkalainen. Mielestämme Top Gun toimisi erinomaisena esikuvana kotimaiselle ja miehekkäälle armeijaelokuvalle. Ehdotuksemme on, että elokuva sijoitetaan Kauhavan lentosotakouluun, jossa koulitaan Suomen puolustusvoimain lentäjistä parhaat. Meillä on elokuvalle myös nimi valmiina: Ykköstykki!
Koska, kuten olemme Timo Koivusalolta oppineet, saattaa elokuvanteko olla nuorallatanssia paskan ja timantin välillä, olemme katsoneet isänmaalliseksi velvollisuudeksemme antaa joitain ehdotuksia ja vinkkejä Hienon Suomalaisen Lentoelokuvan toteutukseen:
Kuten alkuperäisteoksesta olemme oppineet, ei juonella ole niin väliä. Pääosaa elokuvassa esittävät kuitenkin lentokoneet ja testosteroni. Vaikka suurin osa elokuvasta tapahtuu saunassa, mikään lässyttelevä Miesten vuoro tämä ei kuitenkaan ole. Saunan höyryissä vaihdetaan korkeintaan veljellisiä katseita muiden lentokoulun alfaurosten kanssa. Mistään tunteista tässä elokuvassa ei puhuta.
Elokuvan pääosassa on Pete (kutsumanimi Jutila, esittäjänä Mikko Leppilampi), jonka lentäjä-ässänä kunnostautunut isä puolusti isäm maata ja kuoli vihervassareita vastaan taistellessaan selkkauksessa, joka on sittemmin tunnettu Siltasen taisteluna (tai Kallion printtikalsarikapinana). Peten Paras Ystävä on Niko (kutsumanimi Riista, esittäjänä viiksekäs Riku Nieminen ), joka on valmiina vetämään alistuvan kakkosmiehen rooliaan Peten niittäessä mainetta ja NAISIA.
Elokuvan aluksi Pete ja Niko pääsevät Kauhavan lentosotakouluun, jossa miehistä tehdään pohjalaisia miehiä. Kaverukset astuvat arkana uusiin ympyröihin, mutta jo ovella jaettava pari valkoisia alushousuja saavat Peten ja Nikon tuntemaan olonsa kotoisaksi. Tunnelma kuitenkin kiristyy, kun Tomi (kutsumanimi Huurteinen, esittäjä Jasper Pääkkönen) ilmoittaa olevansa koulun paras lentäjä. Pete ei ole samaa mieltä ja pian eipäs-juupas -debatti yltyy miehekkääksi painiksi suihkutiloissa, kouluttajana toimivan Miken (kutsumanimi Käärmes, esittäjä Martti Suosalo) kannustaessa vieressä. Sitten lennetään ja huolehditaan henkilökohtaisesta hygieniasta liiallisuuksiin asti.
Jotta homma pysyisi perinteisiä perhearvoja kunnioittavana, on mukaan hyvä lisätä yksi nainen. Liioitteluun ei tässä kuitenkaan tavitse mennä. Koulun lentokoneasiantuntijaa Kaarinaa (kavereiden kesken Kari) voisi esittää oman elämänsä fysiikan tohtori Viivi Pumpanen. Kai joihinkin rooleihin voisi vielä ujuttaa Aku Hirviniemen ja Vesa-Matti Loirin.
Top Gunin soundtrack on yksi elokuvahistoria hienoimpia, joten tietysti myös Ykköstykin soundtrackille pitää palkata Suomen parhaimmat artistit. Petri Nygård on inttipoikien makuun ja täten luonnollinen valinta Soundtrackille, mutta toivomme, että elokuvan tunnuskappaleen "Vaaravyöhykkeen" esittäisi Lahdesta kotoisin oleva muusikko Cheek. Haluamme antaa tukemme suomalaisten kulttuuriministerien ja hipsterien sortamalle rap-taiteilijalle ja self-made manille.
Koska Puolustusvoimilla ei ole varaa hankkia lisää lentokoneita elokuvaa varten, ehdotamme pientä ilmatilan loukkausta Venäjän rajalla. Näin saanemme ilmaiseksi enemmän koneita ilmaan ja elokuvaan Ameriikan Meininkiä!
Parhain terveisin
Branch ja Deadlock, Suomen Puolustusvoimain ykkösfanit
Kyseinen elokuva on luonnollisesti Top Gun (1986), Hieno Reaganin aikakauden Lentoelokuva. Pääroolissa on tietysti Tom Cruise ennen uraansa Hollywoodin hulluna kääpiönä. Sivurooleissa peesaavat Val Kilmerin frisyyri, tukikohdan pukuhuone valkoisine alushousuineen ja lentopallokenttä elokuvahistorian timanttisimman soundtrackin ryydittämänä. Olemmeko jo sanoneet, että kyseessä on Hieno Lentoelokuva? Haluamme myös painottaa, että Top Gun ei sisällä lainkaan homoerotiikkaa, vaan elokuva kertoo keskenään kilpailevista alfauroksista. Elokuvassa on myös heteroseksuaalista toimintaa naisen kanssa noin kaksi minuuttia, joten Top Gun ei ole ollenkaan homo elokuva.
Top Gun muistetaan myös elokuvana, jossa ei tapahdu yhtään mitään. Tapahtumiksi ei lasketa Cruisen ja Val Kilmerin keskinäistä tuijottelua pukuhuoneessa ja kiusallista heteroseksuaalista lemmenkohtausta Kelly McGillisin kanssa. On hyvin vaikea arvioida, mikä on suhdeluku pukuhuonekohtausten ja lentelykohtausten välillä, mutta oma arviomme on kutakuinkin 50-60. Koska kyse on kuitenkin Hienosta Lentoelokuvasta, on muistettava, että tällainen kansallisaarre ei tarvitse juonta tai käsikirjoitusta. Tärkeää on vain, että elokuvassa lennellään paljon ja käydään suihkussa. Paljon. Siis niin paljon, että katsojalla alkaa iho kuivumaan.
Koska Top Gun yksikätisesti pelasi kylmän sodan voiton Jenkeille ja kaatoi Neuvostoliiton, ajattelimme, että Suomen omat pikku kapiaiset kaipaisivat samankaltaista piristysruisketta toiminnalleen. Tämän ohjaamina julkaisemme blogissamme avoimen kirjeen Suomen puolustusvoimille Hienon Lentoelokuvan hengessä.
Hyvät Suomen Lentosankarit!
Lähestymme teitä huolestuneina kansalaisina, jotka haluavat antaa tukensa itsenäisen Suomen puolustusvoimille. Olemme seuranneet järkyttyneinä nykynuorison pullamössöistymistä ja yhteiskunnan selkärangan mädäntymistä pleikkarin ja energiajuomien varjossa. Tähän on tultava loppu! Puolustusvoimien on lähestyttävä nuorisoa kovat piipussa, ja mikä olisikaan parempi moraalinkohottaja kuin sankarillinen armeijaelokuva!
Talvisota alkaa olla vähän käytetty aihe ja jatkosota oli jo muutenkin liioittelua, joten elokuva voisi kertoa vaikka nykyarmeijan arjesta. Ehdotammekin, että Suomen puolustusvoimat aloittaa yhteistyön Markus Selinin ja Renny Harlinin kanssa tuottaakseen suomalaisen version amerikkalaisesta Hienosta Lentoelokuvasta Top Gunista.
Top Gun on jo lähes 30 vuotta antanut amerikkalaiselle nuorisolle realistisen kuvan Yhdysvaltain laivaston arjesta ja sen parhaimmista nuorista miehistä. Elokuva on tervehenkinen kuvaus miesten välisestä ystävyydestä ja toverillisesta kilvoittelusta. Top Gun on ottanut huomioon myös monikulttuurisen yhteiskunnan haasteet, sillä yksi elokuvan lentäjistä on afroamerikkalainen. Mielestämme Top Gun toimisi erinomaisena esikuvana kotimaiselle ja miehekkäälle armeijaelokuvalle. Ehdotuksemme on, että elokuva sijoitetaan Kauhavan lentosotakouluun, jossa koulitaan Suomen puolustusvoimain lentäjistä parhaat. Meillä on elokuvalle myös nimi valmiina: Ykköstykki!
Koska, kuten olemme Timo Koivusalolta oppineet, saattaa elokuvanteko olla nuorallatanssia paskan ja timantin välillä, olemme katsoneet isänmaalliseksi velvollisuudeksemme antaa joitain ehdotuksia ja vinkkejä Hienon Suomalaisen Lentoelokuvan toteutukseen:
Kuten alkuperäisteoksesta olemme oppineet, ei juonella ole niin väliä. Pääosaa elokuvassa esittävät kuitenkin lentokoneet ja testosteroni. Vaikka suurin osa elokuvasta tapahtuu saunassa, mikään lässyttelevä Miesten vuoro tämä ei kuitenkaan ole. Saunan höyryissä vaihdetaan korkeintaan veljellisiä katseita muiden lentokoulun alfaurosten kanssa. Mistään tunteista tässä elokuvassa ei puhuta.
Elokuvan pääosassa on Pete (kutsumanimi Jutila, esittäjänä Mikko Leppilampi), jonka lentäjä-ässänä kunnostautunut isä puolusti isäm maata ja kuoli vihervassareita vastaan taistellessaan selkkauksessa, joka on sittemmin tunnettu Siltasen taisteluna (tai Kallion printtikalsarikapinana). Peten Paras Ystävä on Niko (kutsumanimi Riista, esittäjänä viiksekäs Riku Nieminen ), joka on valmiina vetämään alistuvan kakkosmiehen rooliaan Peten niittäessä mainetta ja NAISIA.
Elokuvan aluksi Pete ja Niko pääsevät Kauhavan lentosotakouluun, jossa miehistä tehdään pohjalaisia miehiä. Kaverukset astuvat arkana uusiin ympyröihin, mutta jo ovella jaettava pari valkoisia alushousuja saavat Peten ja Nikon tuntemaan olonsa kotoisaksi. Tunnelma kuitenkin kiristyy, kun Tomi (kutsumanimi Huurteinen, esittäjä Jasper Pääkkönen) ilmoittaa olevansa koulun paras lentäjä. Pete ei ole samaa mieltä ja pian eipäs-juupas -debatti yltyy miehekkääksi painiksi suihkutiloissa, kouluttajana toimivan Miken (kutsumanimi Käärmes, esittäjä Martti Suosalo) kannustaessa vieressä. Sitten lennetään ja huolehditaan henkilökohtaisesta hygieniasta liiallisuuksiin asti.
Jotta homma pysyisi perinteisiä perhearvoja kunnioittavana, on mukaan hyvä lisätä yksi nainen. Liioitteluun ei tässä kuitenkaan tavitse mennä. Koulun lentokoneasiantuntijaa Kaarinaa (kavereiden kesken Kari) voisi esittää oman elämänsä fysiikan tohtori Viivi Pumpanen. Kai joihinkin rooleihin voisi vielä ujuttaa Aku Hirviniemen ja Vesa-Matti Loirin.
Top Gunin soundtrack on yksi elokuvahistoria hienoimpia, joten tietysti myös Ykköstykin soundtrackille pitää palkata Suomen parhaimmat artistit. Petri Nygård on inttipoikien makuun ja täten luonnollinen valinta Soundtrackille, mutta toivomme, että elokuvan tunnuskappaleen "Vaaravyöhykkeen" esittäisi Lahdesta kotoisin oleva muusikko Cheek. Haluamme antaa tukemme suomalaisten kulttuuriministerien ja hipsterien sortamalle rap-taiteilijalle ja self-made manille.
Koska Puolustusvoimilla ei ole varaa hankkia lisää lentokoneita elokuvaa varten, ehdotamme pientä ilmatilan loukkausta Venäjän rajalla. Näin saanemme ilmaiseksi enemmän koneita ilmaan ja elokuvaan Ameriikan Meininkiä!
Toivomme, että harkitsette ehdotustamme. Teillä on vastuu Suomen ilmatilan puolustuksesta, ottakaa se vakavasti!
Nostetaan yhdessä Suomen toivot taivaalle!
Parhain terveisin
Branch ja Deadlock, Suomen Puolustusvoimain ykkösfanit
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)